No niin. Vihdoin loydettiin paivasaikaan toimiva nettikahvila, kun viime paivat on metsastetty nettia ja se on aina ollu kaatuneena. Nyt onnisti.
Elikkas, mitas kaikkea on tapahtunutkaan tassa edellisen paivityksen jalkeen..
Viime viikonloppu la-su vietetiin Bagamoyossa (Haapaveden ystavyyskaupunki). Tarkoitus oli vahan lohota rannalla ja kayda tutustumassa paikallisen kulttuurifestivaalin tarjontaan. Reissuun lahti 11 tyyppia, joihin sisaltyi meidan lisaksi 9 vaihtaria. Ihan mieleton pitka valkoinen hiekkaranta avautu silmien eteen, kun Bora Beach Resort hotellin takapihalle talsittiin. Mieletonta! Se tais olla eka ajatus.
Vietettiin leppoisa paiva rannalla, Intian valtameressa uiden ja ravintolassa syoden, illalla suunnattiin festareille, jossa meno oli mita mahtavin. Esityksia oli laidasta laitaan niin perinnetanssista ihan nykyhiphoppiin. Ah, se rytmien syke! <3 Kuvamateriaalia kertyi kiitettavasti. Afrikkalaiset rytmit meni meilla molemmilla veriin!!!
Sunnuntaina jumittiin taas rannalle ja siina vierahtikin hyva tovi. Variakin tarttui jo pintaan, silla keskipaivan aurinko porotti pilvettomalta taivaalta. Muistoksi tasta Annalla karahti paa ja selka, Maikilla vain vahan selka ja NAPA. Ei olla silti hilseilty! Pizz Buin +50 aurinkovoide on kunnon voide! Reissusaldona siis vain yksi mp3-soitin pollittiin meidan kaverilta, kun se hyvauskoinen antoi sen jollekin pojalle lainaan rannalla ja sitten ite nukahti ja poika oli silla valin haipyny. Hotellinomistaja olis halunnu teha siita poliisiasian, mutta me ei suostuttu nayttaan pojan kuvaa niille, silla sitte se raukka ois joutunu tosi vaikeuksiin.
Dariin paastiin melko helposti pikkubussilla, joka tosiaan maksoi 1200 shillinkia yhteen suuntaan. Taa on sama ku 60 centtia..suunnilleen, etta ei kovin pahasti kirpassu tuo 70km matka rahapussissa. Taalla yleisestikin julkinen liikenne on todella halpaa. Tottakai pitaa suhteuttaa se paikallisten tulotasoon, mutta silti se on halpaa.
Paatimme myos viikonlopun jalkeen, etta emme muuta orpokodille asumaan. Ollaan totuttu hyvin jo kulkemaan tyopaikalle ja suhteessa hintalaatusuhde on parempi nykyisessa asuinpaikassamme.
Maanantaista asti on sitten taas kayty toissa ja tutustuttu Dariin. Aamupaivat aina menee aika samaa rataa, jos ei oo muuta ohjelmaa. Herataan, etsitaan aamupalaa (Twix-patukka, mango, banaani tai mandaazi (= sama ku sokeriton munkki)) Sen jalkee matka jatkuu kohti yliopiston kafeteriaa, jossa ruoaksi tanaan saatiin chapati-leipaa lehmansuolikeitolla.(niin me ainakin oletettiin, ulkonaon ja hajun seka Annan testimaistamisen jalkeen.) Jai tytoilla keitot kuppiin. Hedelmalautanen yliopistolla on aivan ihanaa.
Maanantaina orpokodille polahti Kanadasta perhe, jotka on adoptoineet sielta lapsen. He tulivat yllatysvisiitille ja me sitten paastiin lasten mukana paikalliseen rikkaiden alueen lasten huviparkkiin iltapaivaksi. Pelattiin siella korista, jalkapalloa ja uitiin. Lapsilla oli hauskaa ja kanadalaiset olivat oikein mukavia. Saatiin kuivat hampparit joissa oli valissa pihvi ja juusto tai kanapala. Ketsuppia yritettii valiin ankea et joltai maistuis. Ranskikset oli ihan syotavia kuitenki. :D Ei siis olla pikaruuan ystavia sinansa taalla.
Taalla elintaso erot on aivan valtavia. Oli mukavaa nahda matkalla huviparkkiin kuinka yhtakkia tienvierustojen tuttu maisema muuttui rikkaiden kartanoalueeksi.
Tiistaina James (jenkkiystavamme) lahti meita ohjastamaan tuonne ihan keskustaan Kallen ja korealaisten kanssa. Kaytiin Postalla, joka on ihan merenrannassa, lahella kalasatamaa jne. Tuoksu oli selkeasti kala ja ihmiset kovin innoissaan meista "muzunguista" (valkonaama). Huomiota saatiin ihan kiitettavasti taas. Letit nayttaa herattavan mielenkiintoisia reaktioita, mutta kaikki tahan mennessa positiivisia. Kalasatamassa nahtiin kaiken maailman kaloja ja merenelavia merihevosista jattisuuriin samakeihin (samaki=kala)
Paasimme keskiviikkona tutustumaan myos tansanialaiseen terveydenhuoltoon. Vietimme nimittain keskiviikon Aga Khanin sairaalassa (paikallinen rikkaiden sairaala), kun Anna fiksuna tyttona unohti tuon juomispuolen alkuviikosta ja sai sitten pissatulehduksen ja nestehukan. Hiphuraa. Ei oo aikoihin kukaan noin usein vessassa ravannu. Onneksi paastiin kuitenkin vastaanotolle, vaikka taalla oli pyhapaiva ja tajuttiin aamulla heti alkaa nesteyttaan tyttoo, kun osattiin vahan jo odottaa tammosta muiden vaihtareiden kokemusten perusteella. Sairaalassa kaveltiin luukulta luukulle ja useammalle laakarille ja hoitajalle. Anna sai antibiootit ja nyt jo aivan ruumiin ja sielun voimissa. :)Ainakin melkein. Puhuuki taas vaihteeks jarkevia, ku keskiviikkona ei aina aivan tullu selkeeta tekstia suustakaa kun pyorrytti ja olo oli kehno. Onni olla taalla kaksin, niin edes toinen saattaa olla kunnossa ja voi huolehtia hoitoon.
Orpokodilla on oltu sitten ja lapset on edelleen ihania. Jokainen on oma persoonansa ja pikkujuttuja opitaan joka paiva. Suahilin kielitaidotkin siina sivussa on hurjasti petraantunu, nyt jo ymmartaa paljon ja James on auttanu meita tosi paljon kirjoittamalla ohjelappuja ym. Hannan ja Jatan kanssa on kayty syomassa keskiviikkona ihanassa intialaisessa ravintolassa! <3 Hyva ruoka JA KOMEAT MIEHET on taalla suuri ilo keskella tata arkea. Namnam.
Tanailtana olis sitten SINKKUELAMAA 2 ensi-ilta, joten suuntaamme sinne tyttoporukalla. :) Viikonloppuna on luvassa biletysta??, MM-finaali!!! ja muuta hauskaa.. Taalla ei oo tuo tarkempi aikataulutus tai liian tarkka suunnittelu muodissa, joten mennaan vahan niinku fiiliksen mukaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti