Arvatkaa mitä!? Suunnitelmat meni taas uusiksi. Ylläri. Meidän piti mennä loppuviikosta katsomaan asuntoja,mut sitten kun oltiin menossa niin asuntoagentti ei vastannut puhelimeensa ja lopulta sulki sen. Meidän tuuria taas. Otettiin sitten uusi suunta keskellä päivää Bilicanas nimiseen baariin,sillä siellä oli alkamassa rap&dj battle. Olihan se aivan mielenkiintoista bilettää keskellä kirkasta päivää. Nähtiin romeokin. Siinäpä se päivä sitten menikin. Kotimatkalla alkoi pyörä savuta! Piuhat oli sulaneet, joten matka pysähtyi siihen. Ensin juteltiin bensa-aseman vartijalle,jos hän huolehtisi pyörästä. Ei kuitenkaan tuntunut kovin järkevältä ratkaisulta,joten liftattiin pienen lava-auton kyytiin. Pyörä lavalle ja Maikki Adamin syliin,kuski ei turhia vasemmalle nähnyt ku blokkasin koko näkymän. Sunnuntai menikin sitten kotona,kun ei ollut menopeliä. Sähkökatkot ovat tulleet riivaamaan meitä viime aikoina, joten niistäkin saatiin nauttia. Lopulta kuitenkin katsottiin Californicationia jotain 6h putkeen. Illalla Adamin täti tuli yllätysvisiitille ja käräytti meidän kanssaeläjä-pilviveikot itseteosta. Olohuone täynnä savua,tumppeja ja vienoa ruohon hajua. Adamin kans kikatettiin hiljaa meidän huoneessa lukkojen takana,kun pojat sai jonkinlaisen saarnan. Aamulla kastuttiin läpimäräksi,kun kunnon saderintama osui työreitille. Muutamaan kertaan ehdittiin miettiä että auto olis ylivoimanen omistaa,ehkä tässä joku päivä voitetaan lotossa. Mulla on joku vatsapöpö/ameebavauva mahas! Pistää väsyttämään. Tällä viikolla saadaan rahaa niin toivottavasti päästään katsomaan kämppiä ja ostamaan uudet kypärät.

Sattumuksien summa

Noniin, on taas päiviä vierähtänyt, jotenkin ajantaju katoaa täällä, kun ei tuota kelloa tarvi niin tarkkaan vahtia. Työpäivät valuu hitaasti ohi, kun taas vapaapäivät suhahtaa ohi huomaamatta.
Viime viikko meni aikalailla töissä. Alkuviikosta kävin yliopistolla, vein hakemukseni ja sain läjän uusia hakemuksia täytettäväkseni. Mama Kaaya oli oikein ystävällinen ja lupasi, että saan opiskelijaviisumin noin parissa viikossa kunhan vien hakemuslappuset hänelle dollareiden kera.
Tapasin läjän suomalaisiakin siellä, hengasin Katariinan kanssa ja metsästettiin heille arvosanoja, kun suurinosa on lähdössä takaisin Suomeen lähiaikoina. Mulla alkaa vaihtarilukukausi (tunneilla käy vain vaihtareita, enimmäkseen ilmeisesti amerikkalaisia) elokuussa ja normaali opiskelijoilla lukukausi alkaa vasta lokakuussa. Voi olla, että vaihdan normaalilukukaudelle kesken kaiken, sillä haluaisin myös kursseille paikallisten opiskelijoiden kanssa. Katsotaan miten käy.
Eräs yliopiston tyyppikin on palannut Oulusta tänne, ja lupasi auttaa kaikissa mahdollisissa jutuissa, jos tarvin apua. Ajattelin yrittää hänen kauttaan päästä yliopiston kirjastoon tutkimaan mahdollisia asiakirjoja kielikäytänteistä jne, kandia varten.

Lauantaina oltiinkin sitten töissä 8-19, kun Adamin työkaverit teki pienet oharit eikä muistaneet ajoissa ilmoittaa. Siihen meni siis lauantai. Eilen oltiin vapaalla, joten aamulla ponkaistiin sängystä valloitettiin meidän pyykkivuori,lyötiin se pakettiin ja lähdettiin pyykille. Kaikki sujui hyvin eka koneellisen, mutta sitten hajosi vesipumppu, joten vettä ei tullut hanasta. Eipä siinä muuta, kuin Adam kiipesi 10 000 litran säiliön päälle, kauhoi sieltä ämpärillä vettä ja kaatoi alas saaviin. Harmittavinta oli, ettei mulla ollut kameraa. Siitä olis tullut oikein hauskoja kuvia. Saatiin sitten tällä uudella vedensiirtosysteemillä pyykättyä loput, luojan lykky ei myöskään satanut koko päivänä, niin saatiin puhdasta JA kuivaa pyykkiä kerätä illalla narulta. jEE.
Pyykkäyksen jälkeen hypättiin pyörän kyytiin ja lähdettiin hakemaan rahaa, että päästään syömään. Matkalla sitte moottoripyörän rengas puhkesi ja pääsin työntöhommiin. Siellä tienvarsilta kuului vaikka mitä vihellystä ja naurua, kun valkoinen tyttö puski moottoripyörää maantienreunaa. ONNEKSI, korjaamo oli ehkä 400metrin päässä. Korjauksessa vierähti tunti jos toinenkin, joten käväisin omin neuvoineni sitten pikipiki kuskin kyydillä automaatilta hakemassa vähän kahisevaa. Korjaamolla oli iso joukko lapsia, siellä semmoinen ehkä noin 4 vuotias vilpertti poika huuteli mulle koko ajan, tovin päästä sitten karjahti vähän isommin "MZUNGU, TOKA!" Tämä kääntyy "valkoinen häivy!" ja osoitti kädellä, että tuohon suuntaan. :D Nauroin ja katoin vaan vähän pahasti. Haha, sitte se kohta tuli mun kans potkiin jotai hehkulamppua jalkapallona. Hupaisa. Toiset seurasi vähän sivummalta, mutta kovin niitä kaikkia ois kiinnostanu tulla jutteleen ja kyselivätkin englanniksi mun nimeä. Pienimmäinen joka juuri ja juuri osasi kävellä kipaisi alushousuissa mun luo, ensin piti käsiä silmillä, että oli muka piilossa ja sitten kun vähän virnuilin sille, niin kapsahti reiteen kiinni. Aivan supersuloinen tytteli. Myöhemmin se jo juoksi avokäsin syliin. Pyörä valmistui ja päästeltiin sitten suoraan Ndege Beach nimiselle rannalle, johon oltiin luvattu mennä meidän naapureiden kanssa. Siellä oli aivan ihanan leppoista, armeija-alueen kupeessa oleva pääsymaksullinen hienompi rantaklubi, jossa soitti livebändi ja aallot liplatti rantaan. Victoria innostui tanssahtelemaan, joten tanssittiin mekin sitten vähän. Täysikuu paistoi ja istuttiin vain Adamin kanssa kahdestaan semmoisen kivetyksen reunalla ja katseltiin merta. <3 Oli aivan huippu olla, kun tykkään merestä ja tuosta pojasta niin paljon.

Aamulla nukuttiin pommiin, herättiin 30 min myöhässä aikataulusta ja sitten päästeltiin pyörällä melkoista kyytiä. Sade sitten hidasti matkaa, jouduttiin pysähtymään jonkun teurastamo/lihakaupan pihalle, et päästiin räystään alle sateen suojaan. :D Vieläkin mua tuijotetaan aivan 100-0, mutta alan jo melkein tottua siihen ja unohdan koko tuijotuksen. Mzungu (=valkoinen) huuteluun oon oppinu vastaamaan Mbongo (=slanginimitys paikallisesta) huudolla, joten eiköhän tästä hyvä tule. :D

Tämmöistä tällä kertaa, jospa kuviakin saisin joku kaunis päivä otettua ja tännekin asti laitettua. Tahtoo vain aina tuo kamera unohtua kotiin.

Pikapäivitys

Tulipas niin tylsä hetki päivään että päätin kirjoitella tänne kännykällä. Su-ti oli adamil vapaata,joten aikalailla hengattiin kotona. Käytiin tyhjentään meidän tulevaa taloa remonttia varten ja sit nähtiin tätejä. Leffojen parissa vierähti loppuaika. Moottoripyörä kävi myös korjaajalla ja kyllä riemu repes ku aamulla huomattiin että bensat on valunu maahan yön aikana kun korjaaja oli unohtanut sulkea venttiilin.pieni takaisku juuri ennen töihin lähtöä,vettäkin tuli ihan kiitettävästi taivaan täydeltä,mut pahin kuuro ehti just loppua kun lähdettiin ajamaan.ihanasti kura lensi päälle kun rekat ohitti aamuruuhkassa älytöntä kyytiä. Nam. Huomenna meen sitten viemään hakemuksen yliopistolle ja kuulemaan vähän aikataulusta opintojen suhteen. Katan kanssa sitten olisi tarkoitus hengata myös,ettei aina tarvisi tulla istumaan tänne kentälle tylsistymiseen saakka.
Ha! Sainpas eilen mukavan puhelun kotopuolesta kun Suski soitteli kuulumisia.ü soittamalla mut tavoittaa kaikkein varmiten. Maksaa 35c/min. 99533255658906046 tai 99533255767906046. Jälkimmäiseen voi myös txt kun laittaa 99533 tilalle vain +. Nyt täti tuli tänne työpaikalle joten pitää yrittää olla vähän sosiaalinen. Hah.

Kaikella on aina alkunsa.

Kostea lämpöaalto iski jälleen kasvoille, kun koneesta astelin ulos. Viisumijonossa seistessä jo hiki virtasi aivan kiitettävästi. Huvitti, kun tunnistin jo melkein kaikki lentokentän työntekijät. Uuttakin oli tullut, nimittäin turistiviisumia varten piti täyttää 2 lappua, skannata sormet heidän koneelle ja passiin sai hienon värillisen kuvakopiollisen tarraviisumin, ku ennen oli vain leima.
Sydän tykytti varmaan viittä sataa ja käsi tärisi, kun yritin mahdollisimman nopeasti kirjottaa laput et pääsisin läpi hakemaan laukkua ja ulos niistä ovista. Tiesin että Adam seisois siinä ulkona oottamas. Sitten pääsin ja pinkaisinkin melkoista kyytiä ulos, hyppäsin kaulaan ja siinä sitä sitten oltiin. <3

Päivä meni nopsasti, haettiin Adamin sisko Thecla ja vietiin töihin, sitten ajettiin mun laukut Bokoon ja purettiin ne. Otettiin pienet päikkärit ja hypättiin moottoripyörän kyytiin, että ehdittiin takaisin lentokentälle, kun Adamilla oli töitä. Istuskelin sitten kaverina ja auttelin inventaariossa ja rahanlaskennassa. Leppoista hommaa istua kuumassa peltikopissa, jossa ilmastointi on rikki. "EI se lämmin luita riko". niinku äitiki totes. Eipä niin, kyllä täällä mieluummin hikoaa ku Suomessa tutisee jäätävässä pohjoisviimassa hampaat kalisten.

Asumuksena meillä on nyt väliaikaisesti Adamin enon talo, sottainen paikka, ei oo juoksevaa vettä ja paikka vilisee kaikenkarvaisia otuksia, lähinnä hämähäkkejä ja pieniä muurahaisia. Jipii. Eiköhän siellä nyt pari viikkoa väkisellä pärjää, kun taas tottuu tähän touhuun. Nämä ensimmäiset päivät mahtaa mennä täällä töissä, kun en yksinkään tai sen enon kanssa viitsi kotona istuskella. Nettikin pelittää kiitettävästi täällä lentokentällä, joten ei valittamista sinänsä.

Ensi lomilla pitänee käydä viemässä nuo vaihtohakemukset tuonne yliopistolle ja alkaa miettimään säästösuunnitelmia ym. toimintasuunnitelmia tälle seuraavalle 8kk:lle. :) Enköhän tänne kirjoittele taas piakkoin! Pysykää linjoilla. :D


PS. Ne jotka haluaa soitella tai tekstata kuulumisia tai muuten vaan niin nyt tarkkana.

Mulle voi soittaa nro: 99533255658906046 TAI 99533255767906046 (nää numerot maksaa n.35 centtiä minuutti teille sieltä suomesta)

TEKSTAREITA VOI LÄHETTÄÄ AINOASTAAN NUMEROON +255767906046