surupuku on musta.

niin vaan paivat vilahtaa huomaamatta ohi. kaikille nyt ensinnakin tiedoksi, etta mulla ei ollut malaria vaan nestehukka ja munuaisaltaantulehdus. hoituivat antibiootilla ja uskomattomalla veden tankkauksella.
Asunto on saatu jo ihan hyvalle mallille, oman huoneen osalta siis. keittio ym. yleistilat on viel taysin kesken sisustuksen puolelta. jaakaapin kanssa tuli ongelmia jne, mutta ne nyt on toisarvoisia asioita olleet viimeisen viikon aikana.

Reilu viikko sitten Adam sai viestin puhelimeen, etta sen serkkua on puukotettu, tulkaa nopeasti. Lahettiin paikalle, ja ensimmaisena saatiin kuulla, etta 25-vuotias serkku oli kuollut jo ja poliisi oli kaynyt hakemassa ruumiin pois. Ei oo sanoja kuvaamaan sita olotilaa, kun nain Adamin kasvot. Pojat oli kuin veljeksia, niilla oli vain reilu 3 pv ikaeroa. Shokissa ajeltiin sitten poliisiasemalle selvittamaan tilannetta, siella vierahtikin sitten aivan hyvin aikaa, paikalle tuli sitten joukko suvun miehia. Serkun aidille ei voinut kertoa, silla han oli yksin kotona. Oltiin Adamin kanssa mukana koko iltayo siihen asti, kun serkku vietiin ruumishuoneelle asti. Sielta kipaistiin hakemaan vain nopeasti kampilta vahan vaatteita ja hammasharjat ja suunnattiin tadin talolle suremaan. Siihen mennessa kun paastiin sinne oli talo jo taynna sukulaisia ja pihalle kuului vain tadin valitusitku. Istuttiin ulkona monta tuntia, ihmiset kyseli Adamilta mita on tapahtunut ja han kertoi parhaansa mukaan mita tiesi siita mita meille puukotuspaikalla oli kerrottu. Kyseessa oli ilmeisesti ollut jonkinsortin biljardipelin jalkeinen riita ja rahavelat, puukkoa selkaan oli poika saanut, niin huonoon paikkaan etta vuoto oli valtava. Kauaa ei ehtinyt karkuun juosta.
Seuraavat paivat oltiin sitten siella tadin talolla, joka paiva paikalle tuli enemman ja enemman ihmisia ottamaan osaa suruun ja auttamaan hautajaisjarjestelyissa. Naiset ja miehet surivat eri paikoissa. Naiset pysyttelivat sisalla talossa ja miehet surivat ulkona. Minulle tama oli kovin uusi ja outo tapa, joten taisimme vahan hatarasti seurailla Adamin kanssa naita saannoksia ja oleskeltiin paljon ulkona yhdessa. Koko surukansa nukkui talon lattioille levitetyilla matoilla ja ulkona nurmikolla. Hautajaiset olivat ihan muutaman paivan sisalla. Kaikki halukkaat saivat ostaa t-paidan jossa oli Denisin kuva, naiset pukivat lisaksi tummansinimustan kangan paalle. Minakin. Hautajaiset olivat erilaiset meidan hautajaisista, ne tapahtuivat kotona, arkku oli avoin ja jokainen sai kayda hyvastelemassa vainajan lopuksi, ennenkuin lahdettiin hautausmaalle. Minakin sain kayda laskemassa yllattain kukkaseppeleen. Minut kuulutettiin hautajaiskansalle Dennisin "kalyna"..siitakos on riittanyt sitten juttua jalkeenpain, etta kuka keksi laittaa paperiin, etta "sister in law"..Jokseenkin huvittavaa, kun ei tassa nyt viela kenenkaan kanssa olla edes kihloissa. Adamin aiti ja siskokin lensivat hautajaisiin Emiraateista. Rankka viikko on takana, mutta arkeen on jo vahitellen palattu. Adam kay jo toissa ja yritetaan paasta taas normielamaan kiinni, vaikka ajatukset on viela kovasti serkussa. Toivoa voi vain, etta han paasi parempaan paikkaan. Puukottaja saatiin toissapaivana kuulema kiinni, poliisin huostassa on ja pysyy.

Iloisempiakin asioita onneksi mahtuu elamaan. Aidin 60-v synttarit olivat eilen ja saatiin jarkattya yllariksi vahan matkakassaa suvun ja ystavien avulla. Aitee ei ollut mitaan arvannut, eika meinannut asiaa todeksi uskoa. Nyt sitten lentoja etsimaan ja matkasuunnitelmaa vaantamaan, etta saadaan anoppi tapaamaan Adamiakin ja katsastamaan Afrikan ihmeita. Tiian etta tanne se on halajannu jo vuosikymmenia.

Oon yrittanyt tassa vaantaa koulujuttujakin jonkinverran. Jos kesakuun loppuun olis kuviksen portfolio ja essee Tansanian historiasta valmiita, ei tarvis niista sitten enaa huolehtia. Saisin keskittya kandiin ja elokuussa alkavaan yliopistovaihtoon.

Viettakaahan mahtava juhannus koto Suomessa, me taalla katellaan palavia roskakasoja ja mietitaan millaista ois seista juhannuskokolla jarven rannassa. Ehka illalla kaydaan vahan Intian valtamerta nuuskimassa nain keskikesan kunniaksi. Eipa tama paiva kuitenkaan taalla muista aurinkoisista paivista erotu, ihan vaan tavan vuoksi. :)
-------------------------------------------------------------------------------

IN ENGLIS

Hey peeps, I been occupied for some very heavy reasons. I did not have malaria, so no worries. I just forgot to drink enough and ended up having an infection in my kidneys. Antipiotics n a lot of water cured me.

We been busy mourning. Adam's cousin got stabbed about a week ago and he died. He was the same age as Adam, like a brother to him. No words can descripe the loss and sorrow surrouding this family. We have spend most of our time in the auntie's house mourning with the family and helping to organize the funeral, which took place on Saturday. So many people came over and stayed at the house to show their condolences. Slowly we are getting back to the everyday routines and work. Adam's sis n mom came here for the funeral from the Emirates too. It was great to see them, even though the situation is the least hoped for. The funeral and the mourning time were partly something new to me and I learned alot through this time. Rest in peace Dennis, you are already missed so much.

While life throws you the most sadest things it gives you nice things too. My mom had her 60th birtday yesterday and we had organized a surprise for her with my brother and sister in law. With the help of family and friends we got a nice sum together for her trip to Tanzania. She was completely surprised and couldn't believe it was true. Hopefully when everything works out, she shall come here in November and make her life time dream come true. Now I'm off to help Adam with work, life goes on, even though sorrow is present for a long time to come.