Koiria, simpukoita ja kirkonmenoja

Paivat sen kuin juoksee eteenpain. Tuntuu aivan hassulta, etta oon ollu taalla jo melkeen 3 kk. Enaa 5kk edessa. HUI. EN ole kyllakaan taman ensimmaisen 3 kk aikana ehtinyt ruskettua tippaakaan ja muutenkin tuntuu, etta melko vahan oon mitaan muuta tehnyt kuin seurustellut. :D Ehkapa se kuitenkin on tuottanut tulosta.

Viime viikon aikana on ollut kaikenlaista touhua. Adamin polvea ja peukkua on paranneltu, vihdoin ja viimein sain miehen suostumaan sairaalakayntiin, etta polvi kuvattiin ja laakari maarasi vahan kipulaaketta ja rasvaa. Ilmeisesti nivelsiteet on vahan hajalla, ei sen ihmeempaa mutta parantuminen kestaa.
Rannallekin on pari kertaa eksytty, mutta useimmiten on istuttu varjossa, kun Adam ei tykkaa olla auringossa kovinkaan. Jonnan kanssa kaytiin yhtena paivana loikoileen auringossa, mutta oli melko pilvista suurimman osan ajasta, niin eipa tuota varia ainakaan turhan paljon tarttunut.

Loppuviikosta oltiin vapaalla, joten loikoiltiin kotona ja jatkettiin meidan jo tavaksi tullutta How I met your Mother- maratonia. Hyva sarja!! Ollaan ihan koukussa, vaikkakin se toimii mulle myos unilauluna kun melkein joka toinen jakso nukahdan Adamin kainaloon.
Perjantaina hengattiin rannalla, kerattiin simpukoita ja jarjesteltiin perheasioita, myytiin yksi auto ja toimitettiin rahat tadille. Samaisella reissulla sitten kuultiin, etta pitaa jaada yoksi tadin talolle, silla seuraavana paivana oli viela muistotilaisuus Dennisille. Tama on katolinen perinne ilmeisesti, etta 40 paivaa hautajaisten jalkeen pidetaan toinen muistotilaisuus. Hengailtiin sitten tadin talolla setien ja muiden sukulaisten seurassa. Eras sedista lahti sitten kayttamaan meita omassa talossaan, antoi Adamille yhdet kengat jotka eivat hanelle mahtuneet ja esitteli pienet poikansa. Ne oli supersuloisia, Jensen ja Jason. Pihalla kaytiin sitten lahtiessa moikkaamassa myos vahtikoiria ja ne vaikutti oikein fiksuilta, heiluttivat hantaansa mielissaan ja mina idiootti sitten olin tervehtimassa niin nappasipa narttu sitten hakinreiasta kadesta. En kerinnyt mitaan tekemaan tai reagoimaan, kun puraisu tuli niin yhtakkia yllattain. Saipas ilkimys reian nahkaan aikaiseksi ja lievasti sanottuna sattui. Kaytiin sitten Adamin kanssa sairaalassa putsauttamassa haava ja laakari maarasi antibiootit, joita en koskaan saanut kun sairaalan apteekissa niita ei ollut ja myohemmin hain vaaranlaisia, kun en tajunnut tarkistaa olivatko penisiliini pohjaisia. Allerginen kun olen. Haava on jo parantunut melko paljon ja vaikuttaa, ettei ainakaan tahan hataan olisi tulehtumassa, joten jospa se siita.

Iltayosta lahdettiin kaymaan samaisen sedan rantabaarissa ostamassa ruokaa ja hakemassa katukaupasta kynttiloita aamua varten. Seta ajeli ihan ronskisti alkoholin vaikutuksen alaisena, ihan kiltisti tuli Adamin ja minun laitettua turvavyot. Joskus tuntuu, etta ajaako taalla kukaan selvinpain klo 18 jalkeen... HUOH..Hyvin kuitenkin meni reissu, ei hataa. Nukuttiin tadin olohuoneen lattialla pari tuntia ja klo 5.30 hypattiin ylos valmistautumaan hautausmaalle lahtoon. Siella sitten lahiperhe rukoili haudalla ja laski uudet kukat ja kynttilat. Talolle oli silla aikaa alkanut kertya muistotilaisuus vakea, loppujen lopuksi pappi tuli yli tunnin myohassa, joten toimitus venyi sitten reiluun 3 tuntiin. Sen jalkeen saatiin aamupalaa ja hengailtiin serkkujen kanssa.

Iltapaivalla tultiin Adamin kanssa kotiin nukkumaan, mutta meidan tuurilla sahkot meni poikki melkein heti ja nukkuminen on lahes mahdotonta siina lampotilassa, kun ei ole tuuletinta. Kaytiin sitten syomassa, ostoksilla hakemassa LED lamppu, etta naki kayda suihkussa, leikkautettiin Adamin hiukset ja ostettiin sille uusi t-paita. Mina olin haaveillut yhdesta mekosta, joka siina kaupassa oli aiemmin, mutta juuri kun eilen menin sita ostamaan niin sepas olikin jo myyty. Teki mieli itkee, se ois ollu niin natti.

Iltasella lahdettiin Jonnan organisaation jarjestamaan albumin julkkari konserttiin, mutta bileet eivat olleet edes viela alkaneet kun paastiin paikalle. Istuttiin reilu tunteroinen siella, mutta uni meinasi vieda vallan, silla ei oltu tosiaan edellisyona nukuttu kuin 2h. Paatettiin kayda syomassa valissa Masakissa sedan rantabaarissa, mutta siella todettiin ettei enaa pysyta hereilla, joten tultiin kotiin nukkumaan koskapa Adamilla oli tanaan tyoaamu. Mina jain nukkumaan ja unta riittikin ihan reippaasti klo 12 asti. Paiva on siis mennyt sangyssa loikoillessa, kavin mina hedelmia hakemassa ruuaksi ja vahan lihaa ja ranskiksia. Parin tunnin paasta Adam paasee toista, joten sitten ehtii illalla viela jotain puuhastella. Ilmeisesti tarkoitus on kayda moikkaamassa tata rantabaari-setaa taas.

Leppoisaa elamaa siis taalla, yliopisto-opinnot pitais alkaa piakkoin. Yritan mahdollisesti lahipaivina kayda yliopistolla kyselemassa Links officesta tarkempaa aikaa ja opiskelijaviisumia. Toivottavasti se on tullut, muuten tulee pienia mutkia matkaan,silla turistiviisumi umpeutuu elokuun alussa. JAIKS.

----------------------------------------------------------------------

In English

Past weeks have been pretty relaxed and normal, mainly work for Adam, chilling for me. On the rare free days we usually head to meet friends at the bar or the beach. Adam hurt his knee last week so we been trying to take it easy and let it heal, went even to the doctors to see what is really wrong. No bones are broken, but the liniments (or whatever they call them) are sprained or something like that. Painful stuff but should be fine with some painkillers and cream.

End of this week was eventful.. we went to the beach, I collected shells. <3 Later we sold a car and had to take the money to the aunty. On the same trip we figured out we needed to stay at the aunty's house because the next day there was a memorial service for Dennis, 40 days after his funeral. We hanged out with some relatives and went to see one uncle's house and kids. The boys were really cute! At the same visit we saw his dogs and I totally misjudged their behaviour, they seemed friendly but once I was reaching my hand to pet the other one, she bit my hand. It luckily is not a big bite and I got it cleaned at a hospital. By now it has healed a lot already. BUT I LEARNED NOT TO GO PET EVEN THE CUTE GERMAN SHEPARDS AROUND HERE. (Apparently these were still in training too, young dogs).

The evening went by slowly, we went to the uncle's beach bar in Masaki and chilled there sometime. It was around 2 that we got back to the aunty's house to sleep and we had to wake up at 5 to be at the graveyard at 6. We took flowers and lit up candles there and the family said some prayers and sang a few hymns. After that we headed back to the house for the memorial service, the priest arrived over an hour late so the service took a little longer than expected. After that we had some breakfast and hanged with the cousins. Later that day Adam and me headed home for some sleep but after an hour of sleep we woke up to see that the power went off. No chance of sleeping without it because the room gets too hot without the fan. So it was food time, shopping time and barber time. Adam got a haircut and later in the evening we headed to an album launching party that Jonna has been organizing. We went there too early, so nothing was happening yet. We had a few drinks and then headed to eat at the beach bar. After some time we started to feel extreme tired and had to head back home, no party for us. Adam had a workday today, so the sleep was very much needed. I stayed home and slept till 12.

Relaxed day behind, some free days left before university studies start. I need to go to the university to see when my actual studies start and find out if my student visa is ready! I really need it soon because my turist visa is going to run out less than in 2 weeks.